sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Makuukammari

Ensin oli ajatuksena kaataa makuukammareiden välistä seinä pois, mutta kun aikani olen asiaa pyöritellyt tulin siihen tulokseen, että en kaada seinää ja hyvin pystyn elämään kahden pienen huoneen kanssa. Makuukammariin mahtuu juuri ja juuri 160 levee sänky ja vaatelipasto tai vastaava, mutta ei sinne sitten muuta enää mahdukkaan. Ihminen viettää paljon aikaa makuukammarissa, mutta yleensä se aika ollaan suurimmaksi osaksi silmät kiinni, niin en sitä tilaa siellä tarvitse mahdottomasti. Vaatteet eivät mahdu yhteen pieneen piironkiin tai kaappiin, mutta ihan hyvin voin loput pitää jossain muualla ja vain tarpeellisimmat ja yleisimmin käytetyt vaatteet makuukammarissa.

Makuukammarin seinän kaato kaatui lopulta siihen, että en halunnut lähteä muuttamaan talon sisäpuoltakaan ja juuri se seinä mikä olisi sitten pitänyt kaataa on mitä mahtavin hirsiseinä ja siinä näkyy myös vuolemisen jäljet tai mitä nyt ovatkaan, joten ei kaadeta mitään. Nyt jätän tämän aluksi ajattelemani kaadettavan seinän hirrelle, että muutkin näkevät vanhanajan hienoa tekemistä ja kyseinen seinä on ainut todella kaunis seinä, minkä voi jättää hirrelle.

Makuukammarin rossilattia on tehty tuvan lattialankuista, jotka on jossain vaiheessa vaihdettu ja nyt ei niitä uudelleen käytetty enää tuvassa. Rossilattiana ne ovat mitä parasta. Makuukammarin vanha katto joudutaan peittämään, koska piipunpaikka piti tukkia ja muutenkin katto oli tehty sellaisesta laudasta mitä ei ollut tarkoitus jättää näkyviin, kun siinä on ennen ollut pinkopahvi. Katto koolattiin ja siihen päälle laitettiin ekopaperi, että ei vintistä varise puruja niskaan ja sitten uutta leveää lautaa, joka muistuttaa edes vähän vanhanajan puukattoa. Nykyään on tietty laudat saman levyisiä, kun taas ennenvanhaan niissä on laitettu sitä mitä on ollut.

                                         Rossilattia vai pitäisköhän se kirjottaa trossilattia


                                    Kattolaudat ja ekopaperi. Vielä on vähän homma kesken.


Hirsiseinä mikä jää näkyviin. Seinässä näkyy myös vanhan takan paikka. Kuvassa ei oikein näy, kuinka hieno seinä on ja varsinkin ne veistämiskohdat.


Ikkunaseinälle tulee ekovillaa, koska ulkopuolelle ei ole laitettu eristettä, kun siellä on yhä se ikivanha ulkolaudoitus.


Ja sitten kuva noista iki ihanista nupinnauloista. Tuo seinä on täynnä noita pirun nauloja ja kaikki pitäs nyppiä pois ja hirsien välit kaapia puhtaiksi ja sen jälkeen pestä kunnolla hirret. Olen niin iloinen, että voin ainakin yhden hirsiseinän jättää näkyviin.


Sitten vielä pari kuvaa eteisestä. Eteiseen jätettiin vanhan rappusenaluskaapit. Hyllyt olivat isoissa kaapeissa hyvässä kunnossa, mutta todella likaiset ja ei edes pesemällä saatu pinttynyttä likaa pois, jonka takia päätettiin kaapit maalata sisältä. Kaappien sisäväriksi tuli valkoinen, että sai vähän valoisuutta kaappiin sisälle ja nyt on puhtaat hyllyt. Kaapit ovat ulkopuolelta samanväriset kuin eteisen ja kuistin seinät.


Tuo pieni kulma-alakaappi sai uudet hyllytkin, koska tässä kaapissa oli säilytetty talon myrkkyjä ja hyllyt olivat ties minkä mönjän peitossa. Kaapissa oli sellaisiakin myrkkyjä mitä ei enää missään saa olla ja jopa keräyspisteessä käsittelivät taloni vanhoja myrkkyjä paksut erikoishanskat kädessä. Osassa pulloista oli isoja pääkalloja ja luki suurella myrkkyä, mutta mitään tietoa ei ole, että mitä niissä mahtoi oikeasti olla. Kuvassa pilkottaa myös salineteisessä oleva sähkökaappi putkineen. Jotenkin piilotan sähkökaapinkin niin, että ei näy heti silmään, mutta en ole vielä täysin varma miten sen teen turvallisesti.


Uudet hyllyt, pestyt ja maalatut seinät. Vielä on eteinen kesken, kun en osaa oikein päättää minkä väriseksi laittaisin lukkojen kehykset ja saranat.

Itselleni oli alusta asti selvää, että en kaappeja pura vaan laitan ne sellaiseen kuntoon, että niitä voi käyttää. Moni pirtillä käynyt on todella yllättyneenä todennut, että olet jättänyt nuo kaapit paikalleen. Osa on selvästi ihmetellyt, että miksi, mutta suurin osa on positiivisesti yllättynyt asiasta ja todenneet, että niistä on tullut todella hienot ja siistit.

Haaveena olisi päästä viimeistään jouluna nukkumaan makuukammariin ja kuusi siihen kohtaan tupaa, missä nyt on sänky, mutta sen näkee sitten joulun aikaan, kuinka eukolle kävi.